Pyhäjärven Biokaasu Oy:n uusi biokaasulaitos valmistuu Pyhäjärvelle vuoden 2023 loppuun mennessä. Laitoksen toimittaa Metener Oy. Kesän aikana laitosalueelle nousivat Metenerin ja Kaarirakenteen yhteistyössä suunnittelemat, suurten biomassojen käsittelyyn optimoidut reaktorirakennukset. Biokaasuun investoimalla vahvistetaan Suomen energiaresilienssiä ja hiilineutraalia tulevaisuutta, kertovat Suomen Biokaasu ja Biokierto ry:n toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä sekä Metenerin toimitusjohtaja Juho Tasanen.
Puhdasta polttoainetta lähipelloilta: “Biokaasussa on Suomen suurin potentiaali”
Pyhäjärven uudella biokaasulaitoksella käsitellään kotimaisia peltomassoja, joista saatavaa biokaasua jalostetaan biometaaniksi liikennekäyttöön. Jakeluasema löytyy Pyhäjärven Biokaasun liikenneasemalta, ja polttoainetta viedään myös muualle Suomeen ja maailmalle. Tuotantoprosessissa pystytään kierrättämään tehokkaasti ravinteita ja tuottamaan lannoitteita.
– Biokaasu on aidosti kotimainen, jopa paikallinen energiaratkaisu. Maatalouden biomassoissa on Suomen suurin potentiaali, mutta tämä potentiaali on vielä pitkälti valjastamatta, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n Virolainen-Hynnä pohtii.
Metenerin toimitusjohtaja Tasanen huomauttaa, että Suomen pelloilla uusiutuvaa energiaa olisi hyödynnettäväksi jopa kahden ydinvoimalan verran. Kansainvälistä kysyntää riittää, mutta Suomessa biokaasun etuihin ei ole vielä herätty yhtä vahvasti.
– Suomen biomassasta 75 % on pelloissa. Kasvun potentiaalia on valtavasti, eikä kilpailua juuri ole. Perinteisen märkämädätyksen biomassojen, kuten elintarvikejätteiden, saatavuudessa on nykyään paljon haasteita, ja lisäksi niistä maksetaan kalliita hintoja. Kuivamädätykselle tyypillistä biomassaa, kuten olkea ja nurmea, on sen sijaan hyvin saatavilla. Jotta biokaasua voi käyttää liikenteessä tai syöttää kaasuverkkoon, biokaasu täytyy jalostaa biometaaniksi. Myymme valmistamiamme biokaasun jalostusyksiköitä ympäri maailmaa, erityisesti Yhdysvaltoihin, ja tällä viikolla meillä on vierailtu Ranskata ja Kiinasta.
Tältä näyttävät Pyhäjärven biokaasulaitoksen reaktorirakennukset. Metener ja Kaarirakenne suunnittelivat rakennukset yhteistyönä.
Biokaasu on osaratkaisu tulevaisuuden energiatuotannossa
Tulevaisuudessa vetytalous tulee mullistamaan nykyisen energiakäsityksemme. Kuitenkin myös tällöin on välttämätöntä kierrättää ravinteita, ja siksi biokaasu tulee olemaan osaratkaisu energian ja luonnonvarojen kierrossa ja käytössä.
– Ravinteiden kierrättämiseen ei ole tällä hetkellä muuta keinoa kuin biokaasu. Ravinteet eivät saa päätyä vääriin paikkoihin, kuten vesistöihin, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n Virolainen-Hynnä muistuttaa.
Tällä hetkellä Suomen biokaasutuotanto on 1 terawattitunti, mutta toimialan tavoitteena on 4 terawattituntia vuonna 2030.
– Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan Suomessa voitaisiin tuottaa biokaasua jopa 10 terawattituntia, kun katsotaan taloudellis-teknillisiä mahdollisuuksia pidemmällä tähtäimellä. Nykyinen tekniikka ja lainsäädäntö mahdollistaisivat tämän jo, Virolainen-Hynnä sanoo.
Pyhäjärven biokaasulaitoksella käytetään Metenerin ja Kaarirakenteen innovoimaa, vuonna 2022 Laukaassa pilotoitua reaktorirakennuskonseptia. Peltomassojen kuivamädätykseen optimoitu reaktorirakennus kuluttaa n. 10 % tuottamastaan kaasusta, ja loput jalostetaan polttoaineeksi.
– Kaarihalliksi rakennettu kuivareaktori on huomattavasti vähätöisempi kuin lietereaktori, ja sen rakentaminekin on tavanomaista nopeampaa. Rakennuksen betoniperustus suunniteltiin raskaan biomassan varastoinnin kestäväksi paineseinäksi, ja kaasutiiveys toteutetaan Metenerin ja Kaarirakenteen yhteensovitetuilla teknologialla, kertoo Kaarirakenteen toimitusjohtaja Jere Kujanpää.
Omat biokaasulaitokset kasvattavat Suomen energiaresilienssiä
Energiantuotannon lisääminen ja hajauttaminen vahvistaisivat Suomen energiaresilienssiä tuntuvasti. Tällä hetkellä suomalainen tuotanto on kasaantunut rannikkoalueille. Metenerin Tasanen sanoo, että uusiutuvaa peltobiomassaa voisi hyödyntää Suomessa jopa satojen biokaasulaitosten voimin.
– Hajauttaminen on kriisien ennaltaehkäisyä parhaimmillaan, ja lisäksi on hyvä, että koko Suomesta löytyy toimeentuloa ja elinkeinoja – kapasiteettia tähän kyllä olisi. Näin energiaa tuotettaisiin lähempänä, missä sitä käytetäänkin. Päästöjen, resurssien ja kustannusten kannalta hyötysuhde olisi siten paljon parempi.
Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n Virolainen-Hynnä on huomannut, että suomalaisessa biometaanin tuotannossa piilee tietynlainen “muna vai kana -ongelma”. Tulevatko ensin autot, jakeluasemat vai tuotanto?
– Tässä puhutaan paikallisen tai jopa alueellisen tason ekosysteemin rakentumisesta, ja siksi Pyhäjärven biokaasun kaltaiset edelläkävijäyritykset ovat tosi tärkeitä. Paikallinen ja alueellinen energia linkittyvät huoltovarmuuteen, ja niiden arvo tulee nousemaan koko ajan. Esimerkiksi maatilat ovat hyötyneet paljon investoinneistaan biokaasuun, kun on ollut energiakriisi.
Huoltovarmuuden lisäksi biopolttoaineet tukevat Suomen kestävää kehitystä. Tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
– Järkevä ilmastopolitiikka on edullisin ratkaisu pitkällä aikavälillä ja tulevat sukupolvet huomioon ottaen. Myös Euroopan unionin tavoitteet ja velvoitteet ovat tärkeitä, ja nyt ollaan järkevällä polulla. Pyhäjärven tyyppiset hankkeet ovat paitsi todella tärkeitä myös lupaavia. Ne kertovat suunnasta, mihin varmasti ollaan menossa Suomessa ja muissakin EU-maissa, Virolainen-Hynnä summaa.
